Kommer att börja aktivt blogga från och med ikväll.

Läs min blog på min hemsida: http://www.armimurto.fi/blog/


Tills dess - puss och kram!

Det är dags att sätta stora växeln i. Fick nya foton igår och nu ska jag börja sätta ihop mina hemsidor.

Lansering sker snart!

Spännande!

Idag lanserades Svensk ungdoms nya hemsidor och samtidigt höll förbundet en presstillställning där det meddelades om de nominerade kandidaterna.

Kolla nya hemsidan här och kandidaterna här .


Vi skall vända ett nytt blad i nationens politik - det är dags för nya fräscha riksdagsledamöter.

Som vår förbundsstyrelsemedlem sade "För tillfället sitter det en person under 30 år i riksdagen. Det är viktigt att sporra unga kandidater för att vår riksdag ska återspegla samhället."

Meillä on järkeviä ihmisiä Suomessa.

Iltasanomien sivuilta luin seuraavaa;

"Kirkosta eroamisissa tehtiin lauantaina uusi päiväkohtainen ennätys. Eroa kirkosta -sivuston kautta oli puoli kymmeneen mennessä illalla eronnut runsaat 3860 ihmistä. Luku kasvoi koko ajan.

Edellinen ennätys tehtiin perjantaina, jolloin kirkosta erosi 3473 jäsentä.

Kaikkiaan jo yli 10000 ihmistä on eronnut kirkosta tiistaisen Homoillan jälkeen. Homokeskustelu esitettiin Ylen TV2:ssa. Kirkosta eroaminen vilkastui jo ohjelman aikana.

Eroa kirkosta -sivuston mukaan tähän aikaan vuodesta kirkosta eroaa kolmen päivän aikana yleensä noin 400 ihmistä."

Mielestäni valtio ja kirkko pitäisi erottaa toisistaan. He eivät voi jatkaa avioliitossa, tämänlainen massaero on niin suuri merkki siitä minkälaiseksi yhteiskuntamme on muodostunut ettei ev.lut. kirkko enää voi jatkaa pyhää liittoaan. Niin ne tiet erkanevat. Olisi korkea aika että kirkko myöntäisi tämän.

Eroa kirkosta klikkaamalla tätä. Ei mene kuin muutama minuutti.

Är för tillfället i Solvalla, Esbo. Vi har Svensk Ungdoms Storsamling (ett veckoslut med inbjudna talare, workshops och gruppdiskussioner - främst om kommande riksdagsvalet våren 2011) på gång. Här är vi tillsammans; riksdagsvalskandidater, aktiva SUare och förbundets anställda.

Vi övade hur man skall förbereda sig för intervju, argumentera och få sitt budskap nå den som lyssnar.

Ämnet som vi skulle argumentera för var integration. Detta är en fråga som väcker åsikter - i vår grupp positiva åsikter och inte ett korn av främlingsfientighet. Detta är jag väldigt glad över.

Jari Tervo kirjoitti erittäin osuvasti viime tiistain Homoillasta ja käydyistä keskusteluista.

"Suomalaisessa kirkossa vaikuttaa siis vahva virtaus, joka vähät välittää Suomen kansalaisten ihmisoikeuksista. Tämäkö on rakkauden ja välittämisen kirkko? Tämäkö on kirkko, joka puolustaa sorrettuja ja solvattuja?"

Aivan. Samaa ihmettelen itsekkin.


Koko teksti tästä

Pienen pieni floppi, josta luin hymy suussa Iltasanomien sivuilta:

 "Mielenosoitus kansanedustajien palkankorotuksia vastaan jäi varsin vaatimattomaksi. Eduskuntatalon edustalle kokoontui iltapäivällä parikymmentä ihmistä.Facebook-ryhmä oli uhannut aloittaa yleislakon protestina palkankorotuksille.
Tiedossa ei ollut, että kukaan eduskuntatalolle tulleista olisi jäänyt pois töistä protestin vuoksi. Paikalla oli muun muassa työttömiä ja vapaapäivää viettäneitä."

Luin juuri Helsingin Sanomien nettisivuilta uutisen, jossa kerrotaan että Suomessa harkitaan järjestelmää, joka ehkäisisi syrjäytymisvaaraa. Mahtavaa, että syrjäytymisen ehkäisyä pohditaan vakavasti ja yritetään kehittää toimivia menetelmiä.

Mutta, hälytyskellot alkoivat soida kun luin mitä järjestelmä pitää sisällään ja miten siihen järjestelmään "pääsee".

HS mukaan "Viranomainen voisi kirjata järjestelmään olevansa huolestunut lapsesta tai nuoresta. Vähintään kahden viranomaisen huoli samasta lapsesta tai nuoresta johtaisi "osumaan", josta menisi tieto kummallekin viranomaiselle sekä nuorelle ja tämän vanhemmille"

Huolestuttavaa on se, että järjestelmään "pääsee" kyseenalaisilla käytöksillä jne, jotka ovat HS mukaan esimerkiksi "toistuva häiriökäyttäytyminen, toistuva pinnaaminen koulusta tai kotiväkivalta." Ja vielä muita syitä voi olla "lapsen tai nuoren asuntoon liittyy ongelmia", "perheellä tai lapsella/nuorella on taloudellisia vaikeuksia", "nuori on alaikäinen ja raskaana", "perheen sisällä tai vanhempien välillä on erimielisyyksiä" ja "perheen kokoonpano on muuttunut".
Tässä mennään mielestäni kyllä yksityisyyden rajan yli. Eikä pohdita järjellä näitä asioita. Pisteenä i:n päälle on mielestäni tämä perheenkokoonpano on muuttunut.

Helsingin sanomien uutisessa kerrotaan, että "Järjestelmä toimisi eräänlaisena hälytyssireeninä. Siihen ei tallentuisi lapsista tai nuorista nimen ja sosiaaliturvatunnuksen lisäksi mitään muita tietoja."  Eihän tuonlaista listaa voi tehdä. Ei missään nimessä.

Meidän ei aina tarvitse ottaa mallia ulkomailta, vaikka Hollannissa on vastaava järjestelmä, niin ei se tarkoita että se sopii tänne meille. Sitäpaitsi heillä on käytössä kymmensivuinen viranomaisohje, jossa on runsaat 30 kohtaa, joihin pitää kiinnittää huomiota kun harkitsee lapsen tai nuoren liittämistä järjestelmään. Tässä jo yksi erittäin vakava syy miksi meidän ei tulisi ottaa käyttöön tämänlaista järjestelmää.

Lopuksi HS uutisessa todetaan, että "Jos malli saa poliittista kannatusta, se voisi tulla käyttöön aikaisintaan parin vuoden kuluttua. Hollannissa käyttöönotto vaati koordinointia peräti seitsemän ministeriön kesken. Malli vaatisi todennäköisesti muutoksia lainsäädäntöön."

Minun kannatusta tämä malli ei saa. Keskustelua tästä aiheesta haluan, kyllä.
 Ehdottomasti keskustelua syrjäytymisen ehkäisystä, siitä minkälaisia menetelmiä ja ratkaisuja siihen löytyisi olisi hyvä luoda ja tuoda esille, mutta tässä järjestelmän käyttöönottoa harkitsevassa asiassa tarvitsemme erittäin paljon järjenkäyttöä. Mielestäni tämänlainen järjestelmä ei palvele näitä "ongelmalapsia ja -nuoria" ollenkaan. He leimautuisivat aivan liian helposti ja sitten saisivat kantaa tätä taakkanaan. Meidän on panostettava lapsiin ja nuoriin ja ennenkaikkea heidän hyvinvointiin, mutta ei tämänlaisiin järjestelmiin.

Läste just en intressann nyhet på yles svenska sidor med rubriken "Pride-attack delar SFP-anhängare".

I nyheten stod det att  "SFP-anhängarna är både mest benägna att fördöma attacken för att den var riktad mot sexuella minoriteter och dessutom mest benägna att se attackerna som ett svar på provokativ verksamhet."

positivt att SFP-anhängare var mest benägna att fördoma attacken. Men menar ni allvar? Också mest benägna att se det som ett svar till prokativ verksamhet?

Och definitivt åtta procent för mycket.
Totalt ansåg åtta procent att attacken var förståelig, eftersom paraden var så provokativ. Bland SFP-anhängarna var samma siffra 22 procent, mot 20 procent för Sannfinnländarnas anhängare.

Detta kan man inte le åt. inte alls.


Men kanske det finns hopp. Det var inte många som besvarade enkäten. "Enkäten besvarades av 1 006 personer och har en felmarginal på +/- tre procentenheter. "
Hur många av dem som varit SFP-anhängare vet man inte..MEN tyvärr så är rubriken en sådan som jag inte skulle önska mig att se. "Pride-attack delar SFP-anhängare".

Som tur stod det i artikeln att "Var nionde ansåg att attacken speciellt ska fördömas för att den var riktad mot sexuella minoriteter. Bland SFP-anhängarna stöddes påståendet av 23 procent. Näst med stöd för påståendet fanns bland De Grönas anhängare, 22 procent."
Procenten borde vara högre, absolut högre.


Några frågor om jag skulle ställa till dem som inte är emot attacken och speciellt dem som attackerade:

Varför var det okej att attackera?
Vad har det för skillnad vem man älskar?
Vem bestämmer vem man får/skall älska?
Varför får man inte fira kärlek - varför anses det provocerande?
och många andra frågor...

Attacken var ett brott som aldrig skall accepteras. Pride provocerade till ett sådant attack, tänker vissa. Man kan ju inte tänka så.

Här är en kampanj som vore bra för alla att bekanta sig med.

Kampanj mot hatbrott - där kan du testa dig själv - det lönar sig!


Läs Yles nyhet här

 

Kalevassa oli mielenkiintoinen juttu tänään opintotuen asumislisästä. Tässä juttu kokonaisuudessaan, koska sitä ei ole linkitettävänä missään.

"Asumislisään ehkä korotus
Opetusministeriö kannustaa opiskelijoita ottamaan tarpeen vaatiessa opintolainaa
(kirjoittanut: Virvamaria Toikka, Kaleva)

Helsinki Opintotuen asumislisää tulisi korottaa mahdollisimman pian. Tätä mieltä ovat sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että Kela.

Opintotuen asumislisän suuruus vaihtelee 26,90–201,60 euron välillä. Suomalainen opiskelija saa asumislisää enintään 80 prosenttia asuntonsa vuokrasta, mutta todellisuudessa suurin osa opintotuen nostajista saa käteensä suurimman mahdollisen asumislisän.

Se ei riitä nykyisillä asuntohinnoilla vuokranmaksuun, myöntää opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen.

Myös Kelan etuuspäällikön Ilpo Lahtisen mielestä asumislisään tarvitaan kipeästi korotusta.

Opetusministeriön näkemyksen mukaan kohtuullinen vuokrakatto voisi olla esimerkiksi noin 300 euroa nykyisen 252 euron sijaan. Tällöin opiskelijan asumislisä nousisi noin 40 eurolla.

Nykyisillä vuokrahinnoilla asumislisä riittää lähinnä niille opiskelijoille, jotka jakavat asumismenonsa. Isoissa kasvukeskuksissa koko opintotuki voi pahimmillaan mennä vuokraan.

Hiltusen mielestä tärkeintä olisi muuttaa opintotuki indeksisidonnaiseksi.

”Opintotuen osat tarkastettaisiin säännöllisesti, ja opintotuen määrä voisi vaihdella vuodesta riippuen.”

Korkeakouluopiskelija saa asumislisästä ja opintorahasta muodostuvaa opintotukea enintään 499,60 euroa kuukaudessa. Kesäopintoja varten opintotuki pitää hakea erikseen. Huonon työllisyystilanteen vuoksi opintoja on suoritettu kesällä ahkerammin.

Yksi opintotuen eduista on valtion takaama opintolaina, jota nostaa noin 40 prosenttia opiskelijoista. Lainaan on turvauduttu hieman enemmän huonon markkinatilanteen vuoksi. Silti opetusministeriön mielestä liian harva uskaltautuu nostamaan lainaa. Toimeentulo turvataan mieluummin työssä käymällä tai vanhempien antamin avuin.

”Mielestämme valtion takaama laina on etuus, sillä katsomme opintojen olevan sijoitus tulevaisuuteen”, Hiltunen sanoo.

Hiltunen myöntää, että opintotuki ei nykyhinnoilla riitä elämiseen. Jos opiskelija nostaa myös opintolainaa, hänen tulonsa ovat kuukaudessa hieman alle 800 euroa.

Se tarkoittaa, että opiskelijalla on päivässä käytössään noin 26 euroa. Summalla katetaan asumis- ja ruokakulut sekä muut menot.

Opetusministeriön vuonna 2006 rahoittamasta opiskelijatutkimuksesta ilmenee, että osa opiskelijoista käyttää rahaa vieläkin vähemmän. Miesopiskelija kulutti rahaa keskimäärin 700 euroa ja nainen 620 euroa kuussa.

Suurin osa opiskelijoista saa lisätuloja esimerkiksi työssä käymällä, sillä nykyiset tulorajat mahdollistavat sen entistä paremmin.

Tulorajat nousivat vuoden 2008 alusta siten, että opiskelija saa tienata vuodessa opiskelun ohella 11 850 euroa, jos nostaa opintotukea täydet yhdeksän kuukautta."

 

Mitäs mieltä sinä olet?
Onko tämä hyvä asia vai olisiko joku muu korotus parempi?